Vastine Maaseuduntulevaisuudessa olleeseen kirjoitukseen, jota Maaseudun tulevaisuus ei halunnut julkaista.
Maaseudun Tulevaisuus lehdessä 18.2.2019 oli Aimo Vainion artikkelissa DNA:n toimitusjohtajan Jukka Leinosen näkemyksiä maaseudun tietoliikenneyhteyksien järjestämisestä. Siitä sai kuvan, että 5G verkko on järkevin ratkaisu maaseudun tietoliikenneyhteyksien rakentamiseksi valokuituliittymien sijaan. Artikkelissa Leinonen kertoo 5G modeemin ja sen asentamisen maksavan noin 500 €, kun taas valokuituliittymän rakentaminen maksaa 2000-3000 €. Leinosen mukaan valokuituun ei kannata siis investoida, koska se on niin kallis. Leinonen kertoi, että 5G modeemi (tiedon vastaanottopää) tulee maksamaan 500 €, mutta jätti kertomatta mitä maksaa tukiasemien (lähetyspää) rakentaminen maaseudulle.
Tulevat 5G verkot tulevat tukeutumaan jo olemassa oleviin mastoihin ja tukiasemiin. Parhaiten niitä löytyy taajamista, ei haja-asutusalueilta. Nykyiset maaseudun mastoissa olevat mobiilitukiasemat sijaitsevat 6 – 10 km:n välein, mutta kun 5G verkon maksimi kantama on 400 – 500 metriä ja optimietäisyys vain 100 – 150 metriä, niin tulee selväksi, ettei nykyisten mastojen määrä ja etäisyys pysty takaamaan vakaata ja toimivaa 5G verkkoa. Sen lisäksi, mitä nopeampi yhteys on, sen häiriöalttiimpi siitä tulee ja signaali vaatii aina suoran näköyhteyden mastoon toimiakseen hyvin.
Tämän takia tukiasemaa ei voi rakentaa pelkästään maahan, sillä mitä lähempänä tukiasema on maanpintaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä signaali kohtaa yhteyttä häiritseviä esteitä kuten vaihtelevia maanpinnan muotoja, rakennuksia tai esimerkiksi metsiä. Maaseudulla tukiasema tarvitsee siis korkean maston, josta signaalia voi lähettää ja vastaanottaa. Maston ja tukiaseman rakentaminen, vaikka kilometrin välein on erittäin kallista. Hintatiedot ovat yrityssalaisuuksia, mutta jotakin voi kuitenkin päätellä. Tukimaston rakentaminen maksaa varmasti yli 100 000 €. 5G tukiasema mastoon 30 000–50 000 €. Olen varma, etteivät operaattorit ole halukkaita rakentamaan maaseudulle riittävän tiheitä 5G tukiasema verkkoja tällaisilla kustannuksilla. Jos käy DNA:n sivuilla tutustumassa 5G materiaaliin, siellä ei missään puhuta haja-asutusalueiden verkoista vaan suurten taajamien 5G verkoista, taajamissa on paljon käyttäjiä, jotka mahdollistavat tukiasemien tiheämmän rakentamisen.
5G ottaa haparoivia ensiaskeleitaan. Esimerkiksi DNA:n 5G verkkojen suunnittelijan hakuaika päättyi vasta tammikuun 2019 lopussa. Teknologiaa ei ole vielä olemassa, sitä aletaan vasta kehittämään. Ennen kuin 5G verkkoja rakennetaan maaseudulle, kuluu aikaa vielä useita vuosia kuten artikkelissa kirjoitetaan. 4G verkon rakentamiseen meni 5-6 vuotta. 5G verkolta voi odottaa vielä pitempää kestoa. Ensin rakennetaan suuret kaupungit, sitten pienemmät kaupungit ja kirkon kylät, lopuksi vasta maaseutu.
Operaattorit ovat yrityksiä, joiden tarkoitus on tehdä voittoa ja heidän näkökulmastaan olisi kannattavampaa myydä uusia päivitettyjä liittymiä teknologian kehittyessä, mutta jos alueella on valokuitu, ei niitä voi enää myydä, koska jokaisessa kiinteistössä, jossa on valokuitu, on olemassa jo 5G:tä vastaava lähiverkko. Kun 5G on saatu joka paikkaan, tulee 6G joskus 2030 luvulla ja sitten 7G jne. Kun kiinteistössä on valokuituliittymä, yhteydet pelaavat varmemmin ja paremmin, vaikka tulisi 11G. Valokuituliittymä ja mobiililiittymä käyttävät molemmat samoja valokuituyhteyksiä runkoverkkonaan, erona on kuitenkin se, että mobiiliyhteyden voi nimensä mukaisesti ottaa mukaansa, kun taas valokuituliittymä on kiinteästi liitetty talouteen, minne kuitu on vedetty. Tämä liikutettavuus kuitenkin on pois yhteyden vakaudesta sekä nopeudesta riippuen käyttäjän sijainnista ja etäisyydestä tukiasemiin. Mobiiliyhteyksiin verrattuna valokuidun ainoa haitta kuluttajalle on korkeampi hankintahinta. Toisaalta, jos hinnan esim. 2700 € jakaa vaikka kymmenelle vuodelle, kustannukset ovat 270 € /vuosi, ei se kuullosta enää niin pahalta. Tai 60 vuodelle jää hinnaksi 45€ / vuosi, päivä hinnaksi (21915 pv) enää n. 12 senttiä, se ei kuullosta enää miltään, ottaen huomioon, että yhteydet on varmistettu seuraaville sukupolvillekin.
Valokuitu on helppo ja halpa päivittää nykyaikaan uusimalla laitteet kuitujen päihin ja yhteydet pelaavat aina, olipa tarpeet mitkä tahansa. Kuitu voi kestää maassa muuttumattomana 10 000 vuotta ja kuitujen suojana oleva polyeteeni ainakin 700 vuotta. Jokainen voi laskeskella itse mitä maksaa eri G-laitesukupolvien päivittäminen aina uuteen parempaan versioon 2-3 vuoden välein, jos on päättänyt järjestää yhteytensä pelkästään ilmateitse. Tulevaisuudessa tarvitaan molempia, ilma- että valokuituyhteyksiä.
Suomessa on vireillä useita valokuituun pohjautuvia kyläverkkohankkeita, Vainion / Leinosen artikkeli oli näille hankkeille isku vasten kasvoja. Jakamalla tahallaan virheellistä tietoa onnistuttiin kiitettävästi luomaan epävarmuutta ihmisten tietoisuuteen ja laskemaan maaseudun asukkaiden kiinnostusta valokuituun. Koetaan, että teknologian kehitys tuo koko ajan nopeampia yhteyksiä. Ollaan sitä mieltä, että mobiiliyhteyksillä pärjää ihan hyvin nyt ja tulevaisuudessa. Varmaan pärjääkin muutaman vuoden, mutta ovatko ilmayhteydet tulevaisuuden palveluille riittävän nopeat ja vakaat? Taajamissa ehkä, haja-asutusalueille ei. Tv lähetysten digitalisointi ja kaikkien palveluiden muuttuminen digitaliseksi vaativat koko ajan nopeampia yhteyksiä. Valokuitu on ainoa teknologia, joka täyttää varmasti kaikki tulevaisuuden tarpeet. Kun rakennetaan kaikille kerralla, silloin saadaan paraslaatuisin, kestävin ja halvin valokuituverkko. Pikkupaloissa tehden laatu on huonompi ja hinta merkittävästi korkeampi. Maailmalta on tutkittua tietoa, että alueet, joilla on hyvät tietoliikenneyhteydet kehittyvät ja alueet, joilla ei ole, taantuvat ja tyhjenevät. Suomen kansantalous tarvitsee maaseudulla olevaa osaamista ja valokuitu mahdollistaa sen käyttöönoton.
Nyt on erittäin tärkeää, että kaikki tahot tässä maassa, poliitikot, operaattorit, energiayhtiöt ja kyläverkkoja puuhaavat kyläaktiivit, yhdistävät voimavaransa ja pohtivat porukalla, miten saadaan valokuitu joka niemennotkoon ja saarelmaan. Samalla luodaan perusta myös liikkuvalle 5G verkoille.
Markku Hyvönen