{"id":779,"date":"2021-01-01T15:31:53","date_gmt":"2021-01-01T15:31:53","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kerisalo.fi\/?page_id=779"},"modified":"2021-01-01T15:31:53","modified_gmt":"2021-01-01T15:31:53","slug":"pelastaako-5g-maaseudun","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.kerisalo.fi\/?page_id=779","title":{"rendered":"Pelastaako 5G maaseudun?"},"content":{"rendered":"\n<p>Vastine Maaseuduntulevaisuudessa olleeseen kirjoitukseen, jota Maaseudun tulevaisuus ei halunnut julkaista.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Maaseudun Tulevaisuus lehdess\u00e4 18.2.2019<\/strong> oli <strong>Aimo Vainion<\/strong> artikkelissa DNA:n toimitusjohtajan <strong>Jukka Leinosen<\/strong> n\u00e4kemyksi\u00e4 maaseudun tietoliikenneyhteyksien j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4. Siit\u00e4 sai kuvan, ett\u00e4 5G verkko on j\u00e4rkevin ratkaisu maaseudun tietoliikenneyhteyksien rakentamiseksi valokuituliittymien sijaan. Artikkelissa Leinonen kertoo 5G modeemin ja sen asentamisen maksavan noin 500 \u20ac, kun taas valokuituliittym\u00e4n rakentaminen maksaa 2000-3000 \u20ac. Leinosen mukaan valokuituun ei kannata siis investoida, koska se on niin kallis. Leinonen kertoi, ett\u00e4 5G modeemi (tiedon vastaanottop\u00e4\u00e4) tulee maksamaan 500 \u20ac, mutta j\u00e4tti kertomatta mit\u00e4 maksaa tukiasemien (l\u00e4hetysp\u00e4\u00e4) rakentaminen maaseudulle.<\/p>\n\n\n\n<p>Tulevat 5G verkot tulevat tukeutumaan jo olemassa oleviin mastoihin ja tukiasemiin. Parhaiten niit\u00e4 l\u00f6ytyy taajamista, ei haja-asutusalueilta. Nykyiset maaseudun mastoissa olevat mobiilitukiasemat sijaitsevat 6 &#8211; 10 km:n v\u00e4lein, mutta kun 5G verkon maksimi kantama on 400 &#8211; 500 metri\u00e4 ja optimiet\u00e4isyys vain 100 &#8211; 150 metri\u00e4, niin tulee selv\u00e4ksi, ettei nykyisten mastojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja et\u00e4isyys pysty takaamaan vakaata ja toimivaa 5G verkkoa. Sen lis\u00e4ksi, mit\u00e4 nopeampi yhteys on, sen h\u00e4iri\u00f6alttiimpi siit\u00e4 tulee ja signaali vaatii aina suoran n\u00e4k\u00f6yhteyden mastoon toimiakseen hyvin.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n takia tukiasemaa ei voi rakentaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n maahan, sill\u00e4 mit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 tukiasema on maanpintaa, sit\u00e4 suuremmalla todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 signaali kohtaa yhteytt\u00e4 h\u00e4iritsevi\u00e4 esteit\u00e4 kuten vaihtelevia maanpinnan muotoja, rakennuksia tai esimerkiksi metsi\u00e4. Maaseudulla tukiasema tarvitsee siis korkean maston, josta signaalia voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ja vastaanottaa. Maston ja tukiaseman rakentaminen, vaikka kilometrin v\u00e4lein on eritt\u00e4in kallista.&nbsp; Hintatiedot ovat yrityssalaisuuksia, mutta jotakin voi kuitenkin p\u00e4\u00e4tell\u00e4. Tukimaston rakentaminen maksaa varmasti yli 100&nbsp;000 \u20ac. 5G tukiasema mastoon &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;30 000\u201350 000 \u20ac. Olen varma, etteiv\u00e4t operaattorit ole halukkaita rakentamaan maaseudulle riitt\u00e4v\u00e4n tiheit\u00e4 5G tukiasema verkkoja t\u00e4llaisilla kustannuksilla. Jos k\u00e4y DNA:n sivuilla tutustumassa 5G materiaaliin, siell\u00e4 ei miss\u00e4\u00e4n puhuta haja-asutusalueiden verkoista vaan suurten taajamien 5G verkoista, taajamissa on paljon k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4, jotka mahdollistavat tukiasemien tihe\u00e4mm\u00e4n rakentamisen.<\/p>\n\n\n\n<p>5G ottaa haparoivia ensiaskeleitaan. Esimerkiksi DNA:n 5G verkkojen suunnittelijan hakuaika p\u00e4\u00e4ttyi vasta tammikuun 2019 lopussa. Teknologiaa ei ole viel\u00e4 olemassa, sit\u00e4 aletaan vasta kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ennen kuin 5G verkkoja rakennetaan maaseudulle, kuluu aikaa viel\u00e4 useita vuosia kuten artikkelissa kirjoitetaan. 4G verkon rakentamiseen meni 5-6 vuotta. 5G verkolta voi odottaa viel\u00e4 pitemp\u00e4\u00e4 kestoa. Ensin rakennetaan suuret kaupungit, sitten pienemm\u00e4t kaupungit ja kirkon kyl\u00e4t, lopuksi vasta maaseutu.<\/p>\n\n\n\n<p>Operaattorit ovat yrityksi\u00e4, joiden tarkoitus on tehd\u00e4 voittoa ja heid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmastaan olisi kannattavampaa myyd\u00e4 uusia p\u00e4ivitettyj\u00e4 liittymi\u00e4 teknologian kehittyess\u00e4, mutta jos alueella on valokuitu, ei niit\u00e4 voi en\u00e4\u00e4 myyd\u00e4, koska jokaisessa kiinteist\u00f6ss\u00e4, jossa on valokuitu, on olemassa jo 5G:t\u00e4 vastaava l\u00e4hiverkko. Kun 5G on saatu joka paikkaan, tulee 6G joskus 2030 luvulla ja sitten 7G jne. Kun kiinteist\u00f6ss\u00e4 on valokuituliittym\u00e4, yhteydet pelaavat varmemmin ja paremmin, vaikka tulisi 11G. Valokuituliittym\u00e4 ja mobiililiittym\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t molemmat samoja valokuituyhteyksi\u00e4 runkoverkkonaan, erona on kuitenkin se, ett\u00e4 mobiiliyhteyden voi nimens\u00e4 mukaisesti ottaa mukaansa, kun taas valokuituliittym\u00e4 on kiinte\u00e4sti liitetty talouteen, minne kuitu on vedetty. T\u00e4m\u00e4 liikutettavuus kuitenkin on pois yhteyden vakaudesta sek\u00e4 nopeudesta riippuen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n sijainnista ja et\u00e4isyydest\u00e4 tukiasemiin. Mobiiliyhteyksiin verrattuna valokuidun ainoa haitta kuluttajalle on korkeampi hankintahinta. Toisaalta, jos hinnan esim. 2700 \u20ac jakaa vaikka kymmenelle vuodelle, kustannukset ovat 270 \u20ac \/vuosi, ei se kuullosta en\u00e4\u00e4 niin pahalta. Tai 60 vuodelle j\u00e4\u00e4 hinnaksi 45\u20ac \/ vuosi, p\u00e4iv\u00e4 hinnaksi (21915 pv) en\u00e4\u00e4 n. 12 sentti\u00e4, se ei kuullosta en\u00e4\u00e4 milt\u00e4\u00e4n, ottaen huomioon, ett\u00e4 yhteydet on varmistettu seuraaville sukupolvillekin.<\/p>\n\n\n\n<p>Valokuitu on helppo ja halpa p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 nykyaikaan uusimalla laitteet kuitujen p\u00e4ihin ja yhteydet pelaavat aina, olipa tarpeet mitk\u00e4 tahansa. Kuitu voi kest\u00e4\u00e4 maassa muuttumattomana 10&nbsp;000 vuotta ja kuitujen suojana oleva polyeteeni ainakin 700 vuotta. Jokainen voi laskeskella itse mit\u00e4 maksaa eri G-laitesukupolvien p\u00e4ivitt\u00e4minen aina uuteen parempaan versioon 2-3 vuoden v\u00e4lein, jos on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 yhteytens\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ilmateitse. &nbsp;Tulevaisuudessa tarvitaan molempia, ilma- ett\u00e4 valokuituyhteyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa on vireill\u00e4 useita valokuituun pohjautuvia kyl\u00e4verkkohankkeita, Vainion \/ Leinosen artikkeli oli n\u00e4ille hankkeille isku vasten kasvoja. Jakamalla tahallaan virheellist\u00e4 tietoa onnistuttiin kiitett\u00e4v\u00e4sti luomaan ep\u00e4varmuutta ihmisten tietoisuuteen ja laskemaan maaseudun asukkaiden kiinnostusta valokuituun. Koetaan, ett\u00e4 teknologian kehitys tuo koko ajan nopeampia yhteyksi\u00e4. Ollaan sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 mobiiliyhteyksill\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4 ihan hyvin nyt ja tulevaisuudessa<strong>.<\/strong> Varmaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4kin muutaman vuoden, mutta ovatko ilmayhteydet tulevaisuuden palveluille riitt\u00e4v\u00e4n nopeat ja vakaat? Taajamissa ehk\u00e4, haja-asutusalueille ei. Tv l\u00e4hetysten digitalisointi ja kaikkien palveluiden muuttuminen digitaliseksi vaativat koko ajan nopeampia yhteyksi\u00e4. <strong>Valokuitu on ainoa teknologia, joka t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 varmasti kaikki tulevaisuuden tarpeet.<\/strong> Kun rakennetaan kaikille kerralla, silloin saadaan paraslaatuisin, kest\u00e4vin ja halvin valokuituverkko. Pikkupaloissa tehden laatu on huonompi ja hinta merkitt\u00e4v\u00e4sti korkeampi. Maailmalta on tutkittua tietoa, ett\u00e4 alueet, joilla on hyv\u00e4t tietoliikenneyhteydet kehittyv\u00e4t ja alueet, joilla ei ole, taantuvat ja tyhjenev\u00e4t. Suomen kansantalous tarvitsee maaseudulla olevaa osaamista ja valokuitu mahdollistaa sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton.<\/p>\n\n\n\n<p>Nyt on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki tahot t\u00e4ss\u00e4 maassa, poliitikot, operaattorit, energiayhti\u00f6t ja kyl\u00e4verkkoja puuhaavat kyl\u00e4aktiivit, yhdist\u00e4v\u00e4t voimavaransa ja pohtivat porukalla, miten saadaan valokuitu joka niemennotkoon ja saarelmaan. Samalla luodaan perusta my\u00f6s liikkuvalle 5G verkoille.<\/p>\n\n\n\n<p>Markku Hyv\u00f6nen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vastine Maaseuduntulevaisuudessa olleeseen kirjoitukseen, jota Maaseudun tulevaisuus ei halunnut julkaista. Maaseudun Tulevaisuus lehdess\u00e4 18.2.2019 oli Aimo Vainion artikkelissa DNA:n toimitusjohtajan Jukka Leinosen n\u00e4kemyksi\u00e4 maaseudun tietoliikenneyhteyksien j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4. Siit\u00e4 sai kuvan, ett\u00e4 5G verkko on j\u00e4rkevin ratkaisu maaseudun tietoliikenneyhteyksien rakentamiseksi valokuituliittymien sijaan. Artikkelissa Leinonen kertoo 5G modeemin ja sen asentamisen maksavan noin 500 \u20ac, kun taas valokuituliittym\u00e4n rakentaminen maksaa 2000-3000 \u20ac. Leinosen mukaan valokuituun ei kannata siis investoida, koska se on niin kallis. Leinonen kertoi, ett\u00e4 5G&hellip; <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kerisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/779"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kerisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kerisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kerisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kerisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=779"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.kerisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/779\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":780,"href":"https:\/\/www.kerisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/779\/revisions\/780"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kerisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=779"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}